tiistai 14. syyskuuta 2010

Just another face

Jos tästä lattialta vielä nousen,
en tee ketään enää onnelliseksi.
Tulen olemaan vain se kitkerä, katkera paska,
joka kulkee aaveen tavoin.
Siinä maatessani perkeleet huutaa päässä.
Edes mun mieli ei osaa olla hiljaa.
Ne tulee ja silittää
mun verisiä ranteita,
ne sanoo äänellä,
jota kukaan muu ei kuule:
"Sinä et pääse koskaan pois."
Nousen, nyökkään:
"Kyllä minä tiedän."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti