torstai 10. tammikuuta 2013

I think of you whenever life gets me down

vuoden 2013 ensimmäinen, woop woop !
Tämä vuosi on ollukkin tähän mennessä aika hulluu ja hullummaksi tulee vielä muuttumaan seuraavan kuukauden aikana. Esimerkkinä tästä ihanasta kiireestä tämän viikon ohjelma:

Maanantai

8-16 koulua
16-18 autokoulu (!!)
18- läksyt, sanariin luku, yhteiskuntaopin ryhmätyön viimeistelyy ja tulevan teoriatuntien matskujen opiskelua sekä juoksulenkki
nukkumaan joskus yhen aikaan

Tiistai

8-14 kouluu
14-16 vanhojentanssiharkat
16-18 autokoulun teorioita
18- läksyt, ruotsin aineen kirjotus, teorioitten luku, lenkki ja mantsan ryhmätyön tiivistelmän tekoa
nukkumaan taas joskus yhen aikaan

Keskiviikko

8-16 kouluu
16-18 autokoulua taas vaihteeks
18-n. 20 kaveria preppaamassa bilsan uusintakokeeseen
20- läksyt,mantsan ryhmätyö loppuun, etsi koekampaukseen esimerkkejä, kirjottele parit nuotit musalinjajuttuja varten. lenkki
nukkumaan joskus kahelta

Torstai

8-14 kouluu
14-16 vanhojentansseja varten koekampaus ja meikki
16-18.30 lukion musaesiintymisen kenraalien kenraalit
edessä vielä läksyjen tekoa, huomiselle laulutunneille stemmojen harjoittelua ja lenkillekkin ois pakko jaksaa raahautua

Perjantai

8-15 koulua
15-17.30 laulutunnit
illasta lenkkiä, suursiivousta luultavasti ja vaatekaappi pitäis järjestellä ja mummin katolta käydä lumet pudottelemassa

Lauantai

kymmeneks heti kirkolle keikan kenraaleihin jotka kestää luultavasti myöhään iltapäivään, ja sen jälkeen pitäis miettii vaatetusta seuraavalle päivälle ja järjestellä nuotit yms yms

Sunnuntai

aamulta heti kirkkoon keikalle, kahelta reenit ja illasta viel lenkki, rästissä olevat läksyt ynnä muuta ihanaa.

Että tälläistä tällä viikolla. Oon nukkunu viime aikoina ihan järkyttävän huonosti- ja sen näkee jo mun silmäpusseista. Kun yrittää sulkee silmät ja saada unta niin mieleen pullahtelee kauheesti asioita mitä pitää muistaa tehä tai ostaa tai ottaa jonnekkin mukaan. Huone on täynnä post-it lappuja, et en unohtais ihan kaikkea. Koko ajan hirveä hyperolo, ei osaa rauhoittua ja jatkuvasti pitää olla jotain tekemässä. Jos ei, niin sit ahistaa kun varmasti on unohtanut jonkun tärkeen jutun. Tästä tää tulee viel paheneen, koska kohta alkaa olla sillee et vanhojentanssiharkkojakin alkaa olla joka ilta ja siihen vielä kouluhommat ja autokoulu.

Tuntuu et veri pakenee päästä kun ei muista hengittää joinain päivinä.

Positiivisena juttuna tällä viikolla on ollut se, et sain sovittua tuon yhen herran kanssa asiat ja ei tarttee sitä ikävöidä enää. Siihen voi ehkä vähän tukeutua.

Muut ihmiset onkin ilmeisesti hävinneet kokonaan.

1 kommentti: