Ja sitten lähti At soittelemaan tätä. Ei mul muuta kun khihi.
Tänään taas keikkaa pukkasi.
Soiteltiin koulun itsenäisyysjuhlassa/lakkiaisissa.
Allekirjoittaneellahan oli sellaset 38 ja rapiat kuumetta, joten kyllä hirvitti että mitähän koko hommasta oikein tulee.
Onneks ei ääni kuitenkaan särkyny kertaakaan varsinaisen show'n aikana, soittamiset meni aikas hyvin enkä pyörtyny, eli aikamoinen saavutus oli tämä päivä:D
Porukka oli lukion kuohukermaa eli siis aivan huippu.
Siihen kun vielä lisättiin At joka tuli leadkitaraa rämpytteleen, niin täydellisen keikan ainekset olikin jo kasassa.
Tossa porukassa oli just se ihanaa kun oli homma jotenkin niin rentoo ja luonnollista.
Kenenkään ei tarvinnu jotenkin yhtään yrittää, homma toimi ja kemiat mätsäs hyvin.
Siinä sit availtiin ennen keikkaa ääntä, N ja varsinkin At soitteli kaikkee lastenlauluista tuohon ylempänä linkattuun (Jonka herra ite sit lauleskelikin:3 ) ja lauleskeltiin siinä samalla- tai no okei, lähinnä vaan naureskeltiin :D
Keikka oli tietysti vielä paljon parempi kokemus kun soundcheck.
Jotenkin ton herran lavakarisma on niin tarttuvaa että vaan hymyilytti biisien aikana ja kun jänskätti oma laulu niin kun sinnepäin katteli niin kummasti rohkeutta alko sateleen.
Oon varmaan sanonu ennenkin, mut At on varmaan mun lempparihenkilö jonka kanssa keikkailla.
Joillakin vaan on sitä kuuluisaa Jotain :D
ps.
Meille on rantautunu tälläinen uus ihanuusrakkausprinsessatuitui ♥
Oma koira sai pentuja ja päätettiin sit jättää tää höpönassu meille.
Nimi on Chiquitita, kavereiden kesken Chiqui.
Ihan oli melkeen ehtiny unohtuu millasta tää vauva-aika on, kädet ja jalat on ihan ruvilla kun neiti tykkää mutustella niitä pikku torahampaillaan ja kampauksenkin on laittanut ihan uusiksi:D
Mut siis hei kamoon, on se vaan niin SÖPÖ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti