keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Tämä yö on ikuinen eikä lopu milloinkaan

Eilen siis oli vaskiteltassa keikka.

Yks mun elämän parhaimmista illoista.

Meillä oli fiilis päällä jo soundcheckis ja maltoin tuskin lähtee sen jälkee himaan valmistautuun kun tuntu siltä et naurattaa vaa ja tekee mieli kiljuu.

Sit about tunti ennen keikkaa mentii teltalle ja siellä bäkkärillä sit pidettiin etkot ja avattiin ääntä ja popitettiin ja voooooi hemmetti. Jossain vaiheessa meinas hetkeks usko loppuu kun kukaan ei näyttäny tulevan meitä kuunteleen, mut sekin käännettiin voitoks ja odotettiin into piukassa ja pidettiin hauskaa. Meidän porukka on vaan niin saatanan hyvä että nauttii joka hetkestä niitten kanssa tekeepä mitä tahansa.

Sit about puol tuntii myöhässä aikataulusta aloteltiin sitte. Meillä oli suunnilleen kahen tunnin setti ja koska oli kaks laulajaa niin pidettiin siis kaks settii ja niitten välissä pieni breikki. Ja mun setti oli ekana. Teki mieli kiljuu kun jännitti niin perkeleesti mut alotin sit kuitenki laulaan ja kun tajusin et täähän kuulostaa hyvältä niin sit innostuin oikee kunnolla. Seuraavassa biisissä uskalsin jo sit liikuskella ja alkoi hymyilyttää iha kauheesti ja sit tuntu jo siltä et vittu mä lähen kohta lentoon. Vaik jengii ei teltassa ollukkaa ku joku ehkä kolmekymmentä niin fiilis oli katossa ja porukka tanssi ja laulo mukana ja hurras ja vislas aina ku biisi loppu. 

Sit olikin jo breikin paikka ja eka mitä tein kun pääsin lavalta niin lähdin ulos kiljumaan kun olin niin onnellinen.  Emmä mahtanu sille mitään mut ei se mitään, kaikki muutkin oli ihan sekasin:D
Sit oli toinen setti ja mä soitin siin koskettimii ja into pysy mut teki viel mieli mennä laulamaan.

Sit setti loppukin ja jengi halus encoren. Meillä oli varattu varmuuden vuoks kaks encore-biisii ja molemmat oli toisen laulajan biisei. No sit ekan encoren jälkee jengi alko huutaa et multa joku biisi, MIT VIT:D No mä sit lauloin yhen biisin mun setistä ja porukka ois halunnu viel musaa mut  meijän soittoaika loppu.

Koko homman jälkee me vaa naurettiin ja kiljuttiin ja halailtiin ja oltiin ihan into piukassa. Vaikka me saadaan kaikki ne lipputulot niin eihän siitä varmaan tuu ees kymppii per lärvi mut oli vaan niin hemmetin hyvä meininki niin suoran sanottuna kukaan ei välittäny. Porukkahenki vaan tiivistyi ja mä olin onnellisempi kun moneen moneen vuoteen.

Kiitos tyypit ja ootte vaan ihan parhaita♥



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti