tiistai 23. elokuuta 2011

Together we can take it to the end of the line

day 04- a song that makes you sad



muistuttaa ihmisistä, taino, ihmisestä. Varsinki tää glee-versio on parempi, alkuperäinen on, noh, liian vanhahtava.

Tänään tuli meillä käymään setä ja sen vaimo ja toi mukanaan aika parhaan lahjuksen, photoshop, love ya uncle♥ :3

Siinä sitten kun kuuntelin sen juttelevan varsinkin isän kanssa asioista niin tuli ilmi että sillä on sydänongelmia, sille oli tehty ohitusleikkaus. Iski mieleen että joku päivä tuo tulee olemaan minä. Meillä kulkee suvussa vahvana sydänsairaudet, vieläpä molemmilta puolilta. Ukille on laitettu tahdistin, ja mummille ja näyttää siltä että faijallekkin luultavasti jossain vaiheessa. Mulla todettiin jo ala-asteella että mulla sydän lyö normaalia hitaammin. Eikä sitä voi laittaa ylipainonkaan piikkiin, emmä ollu pulla ihan ekoilla luokilla. Eikä ollu ukkikaan eikä mummikaan.

Mua pelottaa. Loppujen lopuksi mä haluaisin vain olla terve. Mä en halua enää koskaan olla riippuvainen lääkkeistä, lääkäreistä, joutuu mihinkään laitoksiin. Mä en halua menettää muistia enkä muistoja, en niitä paskimpiakaan. Mä en haluu menettää näköö tai kuuloo. Mieluummin mä kuolisin kun tulisin sellaiseksi. Kuollaan vaikka siinä legendaarisessa 27 vuoden iässä, mä en halua enää elää heikkona.

Sellasta hilpeetä tekstii today.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti